BKT:n käyttö ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kuvaajana voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Bruttokansantuote mittaa valtion kokonaistuotantoa tuotettuine palveluineen ja tavaroineen. Se ei kerro hyvinvoinnin jakautumisesta tai kestävästä kehityksestä, eikä myöskään ihmisten onnellisuudesta. Se kertoo, miten talouskasvun edistämisessä on suoriuduttu.

Tarvitsemme mittareita, jotka ottavat kokonaisvaltaisemmin huomioon sekä ihmisen hyvinvoinnin että luonnon. Jatkuva ja pelkkä ainainen BKT:n tuijottaminen ohjaa kapea-alaisuuteen ja pahimmillaan esimerkiksi kertakäyttökulttuuriin sekä epäekologiseen talouskehitykseen.

Politiikka, joka huomioi paremmin luonnon kestävyyden ja ihmisyyden tarvitsee onnistuakseen uusia ja kehittyneempiä mittaustapoja. Bruttokansantuotetta moniulotteisempia mittareita on jo jonkin verran kehitelty, esimerkkeinä kestävän talouden hyvinvoinnin indeksi ISEW ja sen jatkokehitelmä aidon kehityksen indikaattori GPI.

BKT:n vaillinaisuus on usein kansainvälisestikin myönnetty tosiasia, mutta uusia mittareita ei ole otettu riittävän laajasti käyttöön, eikä niitä ole kehitetty tarpeeksi. Ne eivät ole myöskään saaneet tarpeeksi näkyvää asemaa. Hyvinvoinnin yksittäisiä mittareita on kuitenkin kehitetty huomioimaan erityisesti koettua hyvinvointia. Myös Suomessa on haluttu kehittää BKT:n rinnalla hyvinvointia ja kestävää kehitystä kuvaavaa mittaristoa. Tahtoa on yli puoluerajojen, ja asia on ollut esillä viimeisimmissä hallitusohjelmissa.

Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen Findikaattori-palvelu on yksi tulos tästä. Se sisältää useita hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kuvaavia indikaattoreita. Ne kertovat esimerkiksi tuloeroista, terveydentilan kehityksestä ja koulutusrakenteesta. Myös ympäristön kehitykselle löytyy oma mittaristonsa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan työtä on jatkettava.

Yksi kaikkivoipa mittari ei ole mahdollinen, vaan moniulotteisten ilmiöiden kuvaamiseen tarvitaan useampia välineitä. Pelkkä mittareiden kehittäminen ei riitä, jos niitä ei oteta vakavasti käyttöön, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon tueksi. BKT tulee todennäköisesti edelleen säilyttämään vahvan asemansa.

Sen lisäksi tarvitaan muitakin yhteiskuntaa, ihmisten hyvinvointia ja luontoa kuvaavia mittareita. Näin luonto ja ihmiset pääsevät keskeisempään asemaan. Laajemmat mittarit toisivat myös poliittiseen keskusteluun aidon ja laajemman kuvan ihmisen onnellisuudesta, jota ei vain bruttokansantuotteella pystytä selvittämään.

(Julkaistu Maailmantalouden tekijät -sivustolla 16.1.2015)