Kirjoitus on julkaistu Apteekkarilehden vaaliblogisarjassa 26.3.2019.

Hallittu muutos vai hallitsematon mullistus? Tätä olen miettinyt paljon viime vuosina apteekkitoimintaan liittyen. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on vilkasta. Se painottuu toki yhteen osa-alueeseen: kauppa vaatii lääkkeitä hyllyilleen ja apteekkiala puolustautuu. Samaan aikaan kansalainen tekee ostoksensa entistä useammin netissä, iltamyöhään tai sunnuntaisin ja lukee sanomalehdestä, miten uuden apteekin tulo omalle alueelle viivästyy valitusprosessien takia.

Hallituksen apteekkipolitiikkaa linjanneita periaatteita olivat apteekkijärjestelmän näkeminen osana terveydenhuoltoa ja lääkehuollon ketjua sekä lääkkeiden yhdenvertaisen saatavuuden ja lääketurvallisuuden varmistaminen. Tavoitteena oli myös varmistaa suomalaisen apteekkijärjestelmän pysyminen jatkossakin alan kotimaisten ammattilaisten vastuulla ja omistuksessa.

Apteekkitoimialan kehittäminen eteni hitaammin kuin olisin toivonut. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelu oli perusteellista. Eduskuntaan lopulta saadut hallituksen esitykset hautautuivat monien muiden lakiesitysten tavoin sote-uudistuksen jalkoihin. Ne olisivat uudistaneet apteekkialaa maltillisesti, mm. uusien apteekkien perustaminen olisi hieman helpottunut.

Tälläkin pilvellä on hopeareunuksensa. Ministeriössä tehtiin mittava ja perusteellinen valmistelutyö lääkealan uudistamisesta. Valmisteluaineisto julkaistiin tukemaan julkista keskustelua eduskuntavaalien alla. On kaikkien etu, että keskustelu lääke- ja apteekkitoimialasta käydään huolella mietityn asiantuntija-aineiston pohjalta. Eri intressiryhmät tuovat keskusteluun omat näkökulmansa.

Keskustan visio 2020-luvun lääkehuollosta on, että myös reseptilääkkeet on mahdollista saada kotiin kannettuna, turvallisesti ja lääkeneuvonta varmistaen. Lääkehuoltoa ja apteekkijärjestelmää on kehitettävä käyttäjän, ihmisen tarpeista lähtien. Lääkkeiden käyttäjillä on aina oltava saatavilla riittävä farmaseuttinen tieto ja neuvonta.

Lääkehuollon on oltava turvallista, vaikuttavaa, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista. Lääkehuolto on nivottava tiiviiksi osaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Lääkekorvausjärjestelmä on säilytettävä kansallisen tason ohjauksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuu seuraavalle vaalikaudelle uskomaton odotusarvo. Jos ei ollut helppo tämä vaalikausi, ei sitä tule olemaan seuraavakaan! Sote-uudistus pitäisi saada taas kerran liikkeelle, sosiaaliturvan kokonaisuusuudistus alulle, perhevapaauudistus vihdoin toteen ja lääkehuolto uudistettua ja linkitettyä sote-uudistukseen.

Ikääntyvän Suomen demografia takaa sen, että myös vanhustenhoidon haasteet jatkuvat. Vanhustenhoidon kriisi nosti pintaan lääkehoidon laatupoikkeamat tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Lääkkeiden annostelussa ja säilyttämisessä on ollut puutteita. Kun asukkaina on pääosin hyvin ikääntyneitä muistisairaita, ei lääkehuollossa saa olla mitään sattumanvaraista. Osaamista ei aina tarvitse lähteä hakemaan merta edempää. Apteekkien farmasia-ammattilaisilla voisikin olla nykyistä suurempi rooli lääkitysturvallisuuden kuntoon laittamisessa.

Toivon että suomalaiset apteekkarit tunnistavat avainroolinsa suomalaisen lääkehuollon kehittämisessä. Olemalla osa muutosta voi muutoksen suuntaan parhaiten vaikuttaa. Kannustan teitä kaikkia mukaan yhteiseen muutokseen asiakkaan parhaaksi.