(Julkaistu Suomenmaassa 5.5.2015)

Keskusta julkisti alkuvuodesta esityksensä uudenlaiseksi, strategiseksi hallitusohjelmaksi. Se perustuu viidelle keskeiselle tavoitteelle.

Vaaleissa äänestäjät antoivat vahvan valtakirjan keskustan vaihtoehdolle, ja keskusta on valmistautunut hallitusneuvotteluihin näiden tavoitteiden pohjalta.

Hallitustunnustelija, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä jätti eduskuntaryhmille kysymyslistan, joihin vappuaattona saadut vastaukset antavat osviittaa niin hallituspohjalle kuin hallitusneuvotteluihin.

Sipilän esittämät kysymykset pohjautuvat strategiseen hallitusohjelmaehdotukseemme. Hallitusohjelmaehdotuksessa keskustan ensimmäinen tavoite Suomelle vuodella 2025 on, että kodeissa ja perheissä voidaan hyvin.

Tämän seurauksena Sipilän kysymyslistassa tiedusteltiin ”Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia?” ja ”Millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?”. Näiden kysymysten esittäminen oli keskustalta arvovalinta.

Vaikeina talousaikoina haluamme korostaa sosiaalipolitiikan teemoja ja sitoutua hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Kun talousajat ovat niukat, arvovalinnat korostuvat erityisesti.

Myös keskustan eduskuntaryhmä vastasi Sipilän kysymyksiin. Keskustan vastauksissa korostettiin tavoitteidemme mukaisesti kotiin tulevien palvelujen merkitystä.

Lähdemme siitä, että palveluja on uudistettava lapsi- ja perhelähtöisiksi sekä helposti saavutettaviksi entiset hallinnonalarajat ylittäen sekä tiedonkulkua parantaen.

Lasten vanhempia tulee auttaa ajoissa heidän ongelmissaan. Perheiden kotiavun saatavuus matalan kynnyksen tukena sekä lastensuojelun laatu ovat varmistettava.

Perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus pitää lainsäädäntövalmistelussa huomioida, ja lapsivaikutusten arviointi on otettava osaksi päätösten valmistelua.

Omaishoidon asemaa on parannettava ja omaishoidontuki on vihdoin hoidettava Kelan maksettavaksi.

Pienituloisten eläkeläisten toimeentulotason parantamista on tavoiteltava, käytännössä korotuksella takuueläkkeeseen. Yksinelävien köyhyysriski on tunnistettava päätöksenteossa paremmin.

Keskusta kannattaa bruttokansantuotteen rinnalla toimivien, laajempaa hyvinvointia kuvaavien mittarien käyttöönottoa.

Tämä ei ole vähäpätöinen tavoite, vaan mullistaa ajattelumme siitä, että bruttokansantuote ei olisikaan ainoa tapa mitata kansakunnan ja kansalaisten menestystä.

YK julkaisi viime kuussa Onnellisuustutkimuksen. Sen mukaan Suomessa elää maailman 6. onnellisin kansa.

Mittareina käytettiin muun muassa kansantuotetta henkeä kohden, odotukset terveistä elinvuosista ja vapaudentunnetta tehdä oman elämän valintoja. 

Ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi rakentuvat useista eri asioista. Tämä on huomioitava päätöksenteossa.

Politiikalla on rohkeasti uskallettava tavoitella ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia – ei vain kestävyysvajeen umpeenkuromista ja talouskasvua.

Tähän pohjautuu keskustan arvovalinta erillisestä kysymyksestä hyvinvointieroista myös muille puolueille Sipilän listassa.

Vastauksia lukiessa on ilo havaita, että kaikkien puolueiden kanssa löytyy helposti yhteisymmärrys siitä, että lapsiperheitä on autettava ajoissa, omaishoitoon pitää panostaa ja palveluja nivoa paremmin kokonaisuuksiksi. Tästä on hyvä jatkaa – oli hallituspohja mikä tahansa.