(Julkaistu Centrum Balticumin julkaisussa 16.4.2015)
Minulle päätöksenteon keskeisiä periaatteita ovat ylisukupolvisuus ja vastuullisuus. Keskustassa nämä teemat on usein puettu sanontaan ”talo tulee jättää uudelle sukupolvelle paremmassa kunnossa, kuin missä se itse saatiin.” Tämä koskee erityisesti yhteistä ympäristöämme, luontoa ja vesistöjä, hyvinvointiyhteiskuntaa ja kansantaloutta unohtamatta.
Ympäristö ja talous asetetaan usein vastakkain. Tämä ei ole luonnonlaki. Kestävästä biotaloudesta voidaan tehdä miljardiluokan menestystarina koko Suomelle. Keskustan tavoite on nostaa Suomi vuosikymmenessä biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi, josta muut maat ottavat mallia. Tahdomme tämän tavoitteen hallitusohjelmaan.
Fossiilitaloudesta on siirryttävä jättiharppauksella kohti uusiutuvaa energiaa, bio- ja kiertotaloutta. Keskustan tavoitteena on korvata ulkomaiset fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja öljy, kotimaisella uusiutuvalla energialla mahdollisimman pitkälle. Ehdotamme, että Hiiletön Helsinki 2025 –hanke käynnistetään, ja että uusiutuvan energian osuus energiantuotannossamme nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä voimme päästä kokonaan eroon kivihiilestä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n omavaraisuuden. Uusiutuvien käyttöä lisätään muun muassa verotuksen painopistettä muuttamalla ja normitusta helpottamalla.
Suomella on paljon vahvuuksia maa- ja metsätalouden saralla. Biokapasiteettimme kansalaista kohden on maailman huippua, samaten osamamisemme sen hyödyntämisessä. Puun käyttöä voidaan lisätä vuoteen 2025 mennessä 80 miljoonaan kuutiometriin. Puurakentamista on lisättävä, ja kaavoituksella on edistettävä puun käyttöä myös kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Uusiutuvia luonnonvaroja voidaan perinteisten alojen lisäksi hyödyntää esimerkiksi biomuovien, uudenlaisten pakkausten ja lääkkeiden valmistuksessa.
Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus. Toteuttamalla Keskustan energiatavoitteet voimme tehokkaasti vähentää päästöjämme ja torjua ilmastonmuutosta samalla parantaen vuosittaista kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla.
Suomi nousee ottamalla koko maan voimavarat käyttöön. Suomen luonnonvarat ja monet biotalouden mahdollisuudet tulevat maalta. Tämä edellyttää maaseudulla asumista, työntekoa ja yrittämistä. Turhan byrokratian sijasta maaseutu tarvitsee päättäjiltä selkeän viestin siitä, että biotalous ja uusiutuvat luonnonvaramme ovat keskeinen osa Suomen tulevaa kasvua.
Näitä asioita edistäessä torjumme ilmastonmuutosta ja edistämme työtä sekä yrittäjyyttä. Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan.
Suomella on oma tehtävänsä kansainvälisten haasteiden edessä. Maamme on vahvemmin etsittävä käytännönläheisiä ratkaisuja maailmalaajuisiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen sekä ruoka, vesi- ja energiapulaan. Näiden ongelmien ratkaiseminen hyödyttää ympäristöä kaikkialla maailmassa, luoden samalla uusia työpaikkoja biotalouteen, puhtaan teknologian yrityksiin sekä elintarviketeollisuuteen.
